28. tammikuuta 2014

Varhaiskasvatuspohdintaa

Tänään TV 2:n Ajankohtainen kakkonen käsittelee uutta varhaiskasvatuslakia kello 21 alkavassa lähetyksessä. Ylen verkkosivuilla oli tänään myös Kasvatustieteiden tohtori Erja Rusanen haastattelu varhaiskasvatukseen liittyen. Hän otti kantaa ja osoitti huolensa erityisesti alle kolmivuotiaiden päivähoitoon liittyen. Hän mainitsi mm. alle 3-vuotiaiden liian suuret ryhmäkoot (12 lasta, 3 aikuista), pitkät hoitopäivät ja huonon pedagogiikan.

Meidän nyt 2v 4 kk ikäinen tyttö ehti olla hoidossa vajaan puolen vuoden ajan. Hoito päättyy tällä viikolla. Jo syksyllä päätin, etten toista lastani ainakaan aikaisemmin hoitoon laita. Jo 3-4 päivää viikossa enintään 5 tuntia kerraallaan käsittänyt päivähoitojaksomme sai tyttäremme oireilemaan mm. suuresta ryhmäkoosta ja ylipäänsä kotoa pois olemisesta (raivokohtauksia aivan kaikesta, väsymys, kiukuttelu, hokeminen, milloin on taas viikonloppu ja kotoa lähdön vaikeus). Hänen ryhmässään oli 13-14 lasta ja kolme hoitaa. Ihanaa oli, että hoitajat eivät vaihtuneet. Vain yhden viikon aja tuona puolen vuoden aikana yksi hoitajista oli sairaana. Lisäksi itse olimme terveitä oikeastaan koko syksyn. Hoitajat olivat sympaattisia ja rauhallisia, oikeastaan parhaita, mitä toivoa saattoi. Tällä oli luonnollisesti suuri merkitys tyytyväisyyteemme! Lapsen hoidosta johtuneet oireet jäivät heti pois, kun siirryimme taas kotihoitoon. Oireilua on ollut vain hoitopäivinä (viimeisen kuukauden aikana hoitoa on ollut vain kahtena päivänä neljä tuntia kerrallaan).

Rusanen ilmoittaa haastattelussa alle 3-vuotiaiden ihanteelliseksi ryhmäkooksi neljä lasta, ottamatta kantaa hoitajien lukumäärään. Hän toteaa, että esim. ison ryhmän kova melu voi heikentää pienen lapsen kehittymässä olevia puhe- ja oppimistaitoja. Meillä nämä taidot kehittyivät hoidossa hurjasti, mutta täytyykin muistaa, että tyttömme on aina ollut sosiaalinen ja reipas. Voin hyvin kuvitella, miten aralle ja ujolle lapselle saattaisi käydä. 

Uskon, etten olisi osannut arvostaa kotihoidon tärkeyttä, ellen olisi "kokeillut" päiväkotihoitoa esikoisen kanssa. Uskon myös, että joillekin perheille on ehdottomasti parempi esim. sairauden tai vanhempien jaksamisen kannalta päivähoito kuin kotihoito, mutta suurimmalle osalle kotihoito lienee kuitenkin parasta. 

Vaikka Espoossa on järjestetty paljon kerhotoimintaa ja avointa perhetoimintaa niin kaupungin kuin esim. seurakunnan ja järjestöjenkin taholta, on täälläkin ns. katvealueita, joihin palvelut eivät ulotu helposti kaikkien saataville. Voi olla, että toimintaa on esim. viiden kilometrin säteellä, mutta yhteydet paikalle ovat huonot. Olisi ihanaa, kun kaikilla olisi kävelymatkan päässä edes puisto tai leikkipaikka, jossa voisi kohdata muita vanhempia ja saada vertaistukea mm. kasvatukseen ja arjen pyörittämiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!