31. toukokuuta 2014

Herneet


Meidän perheessä rakastetaan mansikoita enemmän herneitä. Eilen laivalta palattua tyttö pyysi Helsingin kauppatorilta mansikoiden sijaan juuri herneitä. Myös itse saatan syödä niitä kesällä parhaimmillaan pari kiloa päivässä! Oikeasti! Lisäksi kissamme menevät aivan sekaisin, kun herneen palon avaa. Naps, ja kaksi kissaa pyörii jaloissa tai pyrkii pöydälle. Kallis maku, hernelitra kun maksoi sen neljä euroa ja valtaosa niistä on kuoria. Sisäfilettäkin saisi halvempaan hintaan... 

Jos jotain sattuisi putoamaan: 

30. toukokuuta 2014

Muille maille elukoita katsomaan

Ei ollut laivalla "kissa viikinkiä" eli Viking Linen Ville Viikinki -kissaa. Mutta oli Muumipeikko ja Pikku Myy. Ja superkiva leikkipaikka, ehkä vähän turhan täysi, mutta se tärkein löytyi eli pallomeri! Kulinaristilapselle löytyi buffet-pöydästä puolestaan ne maistuvimmat: mätiä ja graavilohta. Jotka puolestaan janottivat niin kovasti, että piti mennä baarin puolelle omenamehudrinksuille. Muumidisko ja akrobatiashow kruunasivat pikkuneidin laivamatkan. 






Tukholmassa kävimme Skansenin Skandinaaavisessa eläintarhassa. Silja Linen terminaalista pääsi kätevästi bussilla 76 ja vaunuilla matkusti ilmaiseksi Helsingin tapaan. Bussi tosin oli kovin täynnä mennen tullen ja kulki (vain) 20 minuutin välein. 



Vuohet, hylkeet, kukot, lampaat, lehmä ja karhut. Siinä meidän neidin suosikit. Ehkä siksi, että ne liikkuivat eniten. Omat eväät olisi kannattanut ottaa mukaan. Palvelu oli ruokapaikassa todella hidasta. 





Vähän erilainen oli tämä risteily kuin joitakin vuosia sitten aikuisporukalla, mutta ihana. Hyvät ystävät mukana ja heidän samanikäiset lapsensa tekivät reissusta ikimuistoisen pilkun normaaliin arkeemme. 


Emmaljungan vaunut ovat tarpeisiimme muuten hyvät, mutta laivalla vähän turhan isot ja kömpelöt.  Käytävät sopivat paremmin iltalenkkeilyyn:


Ville Viikingin jakama postikortti on ollut tytölle tärkeä. Harmi, ettei Silja ole hoksannut samaa. Varsin pieni, mutta suuri investointi. 

27. toukokuuta 2014

Kevään värit

Keväässä ja alkukesässä rakastan eniten kukkien väriloistoa. Yksi toisensa jälkeen ne heräävät täyteen kukoistukseensa. Kotona on aina tuoreita kukkia maljakossa. On ihanaa, että tyttökin on jo oppinut rakastaan kukkia ja kyselee niiden nimiä. 


Nyt kielot ovat heränneet. Viikonlopun mökkireissulta toin niitä kotiin maljakkoon. Voi mikä ihana tuoksu on nyt kotona!


Jouluna kuolleen mummon talo saatiin myytyä. Eilen käytiin vielä ihastelemassa paikkoja. Voi miten haikeaa. Jäähyväiset monelle lapsuusmuistolle. Otin maljakkoon muutaman omenapuun ja sireenin oksan. Ja omaan kukkapenkkiin perennoja.  





26. toukokuuta 2014

Huh hellettä

Helle yllätti meidän perheen tänä kesänä vähän niin kuin lumi autoilijat joka talvi. Hellehatut olivat hävyksissä, kesävaatteet vähän ahtaita, vauvan päiväunet ovat olleet paljon huonommat kuin viileällä, aurinkorasvan levitys on aina yhtä ällöttävää, kissat joutuvat olemaan teljettyinä yhteen huoneeseen jotta ovia voi pitää avoinna, siitepölyä kantautuu hurjasti sisälle avoimesta ovesta... 



Mutta muuten on oikein ihanaa että kesä tuli! Ei tarvitse pukea ulkovaatteita, saati kuravaatteita, hiekkaa ei kantaudu kilokaupalla sisälle ulkovaatteiden mukana, kenkiä ei tarvita, leikkimökkissä on varjoa helteelläkin, veden kanssa saa ulkona läträtä huoletta, piha on kaunis, jopa voikukkameri, jäätelöä saa syödä, lapset keksivät uusia leikkejä, kukat heräävät yksi toisensa jälkeen loistoonsa, ei tarvitse siivota kotia sisältä... 






Nyt se helle taitaa kuitenkin väistyä. Vauvan kannalta hyvä niin. 

24. toukokuuta 2014

Pihakirppis

Järjestin kylällämme pihakirppiksen näin valtakunnallisena siivouspäivänä. "Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin uusi juhlapäivä. Siivouspäivä muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäväksi tai annettavaksi." -www.siivoupaiva.com



Tein kyltit tienvarteen ja mainostin harmikseni vain Facebookissa ja taloyhtiön sähköpostilistalla. Paperiset mainoksetkin olisivat olleet paikallaan. Ensi kerralla sitten, tänään viisastuneena, täytyy panostaa mainontaan enempi. 



Tavara kyllä vaihtoi omistaa, mutta oma kukkaro jäi todennäköisesti miinukselle. Ostin lapsille kirjoja ja dvd:itä sekä piirustustelineen. Lapset möivät sitä kymmenellä sentillä. Maksoin 3€. Yrtit menivät hyvin kaupaksi. 

22. toukokuuta 2014

Vauvauinti

Esikoisen ollessa isovanhemmilla hoidossa, päätin mennä vihdoin vauvan kanssa uimaan rauhalliseen päiväsaikaan. Iltaisin Keski-Espoon uimahallin terapia-allas on turhan ruuhkainen.  


Tämä oli siis vauvan ensimmäinen uintikerta. Nyt ikää on reilu 3 kk, painoa 6,5 kg. Vauvauinnin aloituksessahan on suositusrajoina 3 kk tai vähintään 5 kg. 


Joutui taas palauttelemaan mieliin, miten on järkevintä käydä suihkussa vauvan kanssa, missä turvaistuin kastuu vähiten, kumman riisun ja puen ensimmäisenä jne. Kaikki meni muuten hyvin, mutta kun pääsimme pukuhuoneen puolelle puhtaan raikkaina, vauva väänsi pyyhekääröönsä isot kakat. Ei muuta kuin uusiksi pesulle...


21. toukokuuta 2014

Työleski

Miehelläni on ollut tässä toukokuussa useampi kahden yön yli kestänyt työreissu tai koulutus. Appivanhemmat ovat onneksi hoitaneet toisen yön esikoista. Tai eihän siinä yössä, aamussa tai päivässä ole mitään normaalista poikkeavaa, mutta ilta kahden pienen kanssa on välillä taiteilua: kenen tarpeet tulevat ennen muita. Nyt alkaa kyllä jo sujua illatkin yksin rutiinilla. Mutta en silti toivo näitä reissuja lisää. Kyllä nämä kuluttavat äidin voimia ja erityisesti sen vuoksi, ettei pääse urheilemaan kunnolla. Vaunulenkit ovat ihania, mutta rajansa kaikella. 


Vauvan kanssa kahdestaan oleminen tuntuu levolta ja sitä miettii, miten ihmeessä joskus yhden lapsen kanssa oleminen on voinutkin tuntua vaikealta. On ihanaa lukea vauvalle kirjaa. Hän on niin innoissaan, ettei kädet ja jalat pysy hetkeäkään paikoillaan, sylki valuu ja ääntelyt muistuttavat karhulaumaa. Esikoinen oppi tykkäämään kirjoista vasta pitkälti yli yksivuotiaana. Siksi tämä tuntuu niin kovin ainutlaatuiselta. 


Yksinäiseksi illaksi ja huomispäiväksi ostin pullapitkon ja suklaalevyn. Imetyshän kuluttaa niin kauheasti, vai miten se nyt menikään... Syön hyvällä omalla tunnolla, sillä ennen herkkuja söin kunnon ruokaa ja neuvolan täti ihmetteli ääneen laihtumistani. Pakko tankata siis ihan tosissaan, jotta saa urheillakin. 


Illan päätteeksi sain lapselta puhelun, unilelupupua ei löydy mistään. Olen varma, että laitoin sen kassiin. Tarkistimme asian vielä ovella. Sydäntärepivä itku päätti lopulta puhelumme. Eiköhän isovanhemmat selviä, löytävät pupun vielä jostakin!

20. toukokuuta 2014

Minä poljen, minä ohjaan

Tyttö (2 v 8 kk) oppi tänä keväänä pyöräilemään. Viime syksynä jo harjoittelimme naapurin tytön pyörällä ja potkupyörällä ohjausta, mutta jalat eivät tuolloin ylettyneet polkimille tai maahan. Vieläkin pylly keikkuu satulalla, koska jalat eivät vielä täysin ylety. Kuitenkin pyöräily sujuu jo hienosti, vain ylämäissä täytyy työntää lisää vauhtia. Viikonloppuna tyttö oppi myös jarruttamaan. Joka päivä on pyöräiltävä vähintään yksi noin puolen kilometrin lenkki. Voi sitä oppimisen riemua! 


Välillä itse olen ihan helisemässä, kun tyttö ohjaa pyörän keskelle tietä muiden eteen tai meinaa ajaa päättömästi suojatielle tai katselee taakse kovassa vauhdissa. Äidin sydämen sykähdyksiä tulee siis yhtenään ja näiden laannuttua täytyy tietenkin kehua, jottei pyöräilyinto laannu. Puolentoista kilometrin lenkki on tällä hetkellä aika maksimi. 


Välillä pyörä on koira, jota käskytetään tottelemaan milloin mitenkin. Hauskaa seurattavaa! 


17. toukokuuta 2014

Golftreeniä

Mieheni työpaikka järjesti tänään golftapahtuman työntekijöilleen avec-kutsuna. Mahtavaa kerrankin päästä miehen kanssa tekemään kaksistaan jotakin ja hienoa, kun vielä työpaikka tarjoaa tällaista. Jatkuvien irtisanomisten keskellä kaikki ylimääräinen on monissa firmoissa karsittu pois. Sääli, sillä ihan tutkitustikin työntekijöiden hyvinvointiin kannattaisi panostaa. Ymmärrän, ettei tällaiset tapahtumat kuitenkaan ole perusteltavissa, jos samaan aikaan säästösyistä irtisanotaan työntekijöitä. Kiva kuitenkin, että perheenkin sai nyt ottaa mukaan, sillä muuten tällainen kiva lauantai olisi jäänyt mieheltänikin väliin. Onhan sitä joskus oltava perheenkin, eikä aina vain työkavereiden kanssa...



Gumböle golf, Espoo. Mahtava sää. Loistava opettaja. Golfkärpänen taisi hieman puraista. Mutta suoritan green cardin vasta, kun minulla on viikossa oikeasti neljä tuntia ylimääräistä aikaa. Mutta eipä harrastus olisi hullumpi lapsillekaan! Jätetään mietintämyssyyn. Ainakin 2,5-vuotias ehti jo innostua. 





Treenasimme siis pari tuntia aikuisten kesken golfopettajan opissa ja sitten haimme lapset mukaan vähän vielä treenaamaan ja syömään. 

16. toukokuuta 2014

Viikkosiivous

Meidän siivouspäivä on perjantai. Kotiäitinä tietysti tuntuu, että mitä sellaisellekin päivällä tekee, kun ainahan sitä saa siivota. Mutta perjantaisin viedään sänkyvaatteet ulos, imuroidaan ja pyyhitään pölyt. Ja tietenkin on ne kaikki muut jokapäiväiset eli tiskit, pyykit ja sadat lelut järjestettävänä. Pyritään hoitamaan nämä kaikki jo aamulla ennen kuin lähdetään ulos kymmenen aikaan. Näin on mukavampaa ainakin lasten isän aloittaa viikonloppu. Ja olla itsekin keskipäivä sisällä. Isälle jää korkeintaan puhtaiden lakanoiden laitto. Tyttö on onneksi jo iloinen apulainen ja tykkää pölyjen pyyhinnästä. Vauva puolestaan nauttii imurin surinasta, toisin kuin siskonsa vauvana. Rakastan siivoamista, mutta joskus olisi ihanaa siivota koti ihan yksin. 



Ollaan saatu tänään muutakin aikaiseksi. Kävelylenkiltä kerättiin voikukkakimppu, josta taiteiltiin kevään ensimmäinen seppele. Pihalta löytyi seitsemän leppäkerttua ja niille kaikille piti tietenkin laulaa. Isoäidiltä haettiin vanha ampiaiskenno, joka odottaa seuraavaksi maalausta leikkimökin kukkalaatikoksi. Ja tähän loppuun tällainen jokaisen kotiäidin pakollinen kakkapäivitys: joka välissä on vaihdettu vauvan vaatteita ja vaippaa, kun eilen hän sai rota-rokotteen, joka on pistänyt vatsan toimimaan kymmenkertaisesti... Hohhoijaa! Riittää jo!



No niin, jäämme odottamaan isiä kotiin. Hyvää viikonloppua!