17. heinäkuuta 2016

Vesirokko

Meidän kohta 2,5 sekä 5 -vuotiaat lapset ovat nyt sairastaneet vesirokon. Juhannuksena mies ihmetteli kuopuksen kiukkua, minusta se oli ihan normaalia. Poika myös halusi olla ilman vaatteita ja niinpä annettiin olla. Mökiltä kotiuduttua voivottelin, että onpa hyttyset nyt sitten purreet pojan selän hurjaksi. Puolen tunnin päästä kahdessa "puremassa" olikin pienen pieni vesikello ja saman tien raksutti, mistä onkin kyse. Kääk vesirokko. Miten meidän kesälomasuunnitelmien käy?!

Ihmeteltiin, mistä tämä oli tullut, sillä emme tienneet ketään rokkopotilasta. Edelliseen pariin viikkoon oltiin käyty vain kaupassa ja uimarannalla. Myöhemmin selvisi, että ystävien lapsi oli sairastunut samana päivänä kuin meidän ja pari viikkoa ennen olimme yhdessä käyneet Ikeassa. Todennäköisesti tauti tuli siis siltä kauppareissulta... Ja myöhemmin myös selvisi, että vesirokkoa on nyt paljon liikkeellä.

Pojalle tuli uusia rakkuloita viiden vuorokauden ajan. Pahin kutina ja kiukku ajoittui toisen ja neljännen vuorokauden väliin. Yöt olivat todella levottomia. Näppyjä oli hurjasti päänahassa ja selässä, oikein isoja ja vähän jopa märkiviä. Yhteensä näppyjä oli sadasta kahteen sataan ympäri kehoa, jaloissa ja käsissä vähiten. Muutama näppy tuli aivan silmän viereen ja ne olivatkin hurjan näköisiä. 

Vesirokon itämisaika on 10-21 vuorokautta. Esikoinen sai ensimmäiset näpyt 15 vuorokautta kuopuksen taudin puhkeamisesta. Hieman jännitettiin tuleeko koko tautia tytölle, sillä hänellä oli vesirokkoon viittaavia näppylöitä hyvin hyvin lievänä alle vuoden ikäisenä. Nyt tytön tauti alkoi päänsäryllä ja matalalla kuumeella. Tätä oli edeltänyt nivelkivut, mutta niitä on muutoinkin, joten en osannut aavistaa, että vesirokko olisi tulossa. 

Tytöllä nousi näpyt ihan hetkessä. Hänen kohdallaan laitoin välittömästi aloevera-geeliä näppylöihin ja se selvästi rauhoittikin. Mutta en huomannut kurkata auki olleiden hiusten alle. Siellä muhi lähes sata näppyä, jotka ehtivät kehittyä turhan pitkälle ennen rasvaamista. Niihin kehittyi sen vuoksi isoimmat rakkulat. Pojan ihoa tajusin rasvata vasta toisena vuorokautena ja hänen näpyt olivatkin selvästi hurjemmat. 

Moni varoitteli, että vesirokko on usein hurjana haarovälissä. Ehdin jo huokaista helpotuksesta, mutta tytön kolmantena sairaspäivänä alkoikin sitten tapahtua. Kävely oli ajoittain varsin vaikeaa. Uskon, että päästiin silti helpolla, sillä kuulemani tarinat oli aika hurjia... Meillä myös kuumeilu oli vähäistä: pojalla korkeintaan vain hitusen lämpöä ensimmäisenä päivänä, tytöllä kuumetta pari päivää. 

Pojalle jäi rokosta ainakin pariksi viikoksi aivan mahdoton uhma-vaihe, äiti-äiti -vaihe, kiukku, raivo ja tarvitsevuus. Kyllä välillä oli omassa itkussakin jo pidättelemistä. Omat fibromyalgian oireet nostivat tietenkin myös päätään ja mies lähti neljäksi päiväksi poikien reissuun. Mutta selvittiin joten kuten ja nyt vesirokko on voitettu! 

Helpointa oman jaksamisen kannalta olisi, jos lapset sairastaisivat vesirokon täysin eri vaiheissa tai aivan yhtäaikaa. Meillä ainakin valvotut yöt ja valtava hallitsematon kiukku söivät vanhempien voimia. Toisaalta luulin tautia vieläkin pahemmaksi. Olisi ollut helpompaa, jos esikoisen olisi sairastut tämän ennen kuopuksen syntymää. Lasten sairastelujen välillä joutui meinaan aika tarkasti miettimään milloin uskaltaa mennä ja mihin. Osaa tuttavista ei tauti haitannut lainkaan, päinvastoin he oikein toivoivat meille kylään leikkimään lastemme kanssa. Osa puolestaan oli suorastaan hysteerisen pelokkaita taudin suhteen. Ihmiset ovat erilaisia. Mutta eipä taudin puhkeamiseen ja kulkuun aina pysty kauheasti vaikuttamaan!

Näpyt heti niiden noustua. Kuin hyttysen pistoja. 

Toinen vuorokausi. Hoitona käytetty aloeveraa useasti päivässä. 

Toinen vuorokausi. Kasvojen rasvaus ehdittiin aloittaa ajoissa. Kasvoihin ei siten noussut edes kelloja eikä tullut rupia. 


Kolmas vuorokausi. Osa jo kuivunut, mutta muutamia uusia tuli vielä seuraavat pari päivää. Kuvassa näpyt on juuri sivelty geelillä. 

Neljäs vuorokausi. Selvästi jo parempi ja kutinakin hyvin vähäistä. 

Seitsemäs vuorokausi. Vain ruvet jäljellä. 

10. heinäkuuta 2016

Sisko 30v

Viikonloppu on ollut yhtä juhlaa! Ensin juhlittiin 3-vuotiasta kummipoikaamme poliisiteemalla ja sitten 30-vuotiasta siskoani. Kuvat siskon mökkijuhlista.





















Kippis vielä kerran ihanat ja rakkaat!

7. heinäkuuta 2016

Ti-Ti Nallen talossa

Meidän kesän odotetuin reissu varattiin heti loman alkuun. Vierailu Ti-Ti Nallen taloon oli kohta 2,5-vuotiaamme toivoma palkinto, mikäli hän oppii kevään aikana käymään ilman hulabaloota nukkumaan. Ja voinette arvata, että nyt iltamme ovat suhteellisen rauhallisia. 


Pari vuotta sitten vierailtiin viimeksi Ti-Ti Nallen talossa ja reissu oli niin onnistunut, että suostuttiin pojan toiveeseen mielihyvin. Tällä kertaa varattiin kaksi yötä reissuun, jotta ehditään touhuta kaikkea riittävästi myös kylpylän puolella, josta löytyy mm. Ti-Ti Nallen sauna. 


Ennen lomaa leijaili vähän jännitystä ilmassa, sillä edeltävän viikon kuopus sairasteli vesirokkoa. Reissuun päästiin terveinä, mutta iho ruvella. Oli virkistävää myös vanhemmille vaihtaa edeltäneen viikon Frozen-fanitus Ti-Ti Nalleen. Olimme viikon aikana katsoneet Frozen-elokuvan 14 kertaa, parhaimmillaan, tai pahimmillaan, kolmesti päivässä... Ulos kun ei paljoa uskaltanut helteiden vuoksi. 


Ti-Ti Nalle on ollut meidän perheessä kova juttu jo neljä vuotta. Kun saatiin tartutettua fanitus myös lasten kohta kolmevuotiaaseen serkkupoikaan, ei ollut epäilystä, kenet pyydettiin reissuun mukaan. Ja toden totta, yhdessä oli vielä monin verroin mukavampaa ja lapset puristivat toisistaan mehut irti ihan viimeiseen pisaraan asti.

















Ti-Ti Nallen talo on todella kiva kohde alle kouluikäisille lapsille. Talossa on pienten, kauniiden yksityiskohtien lisäksi lapsille paljon puuhaa: tarinointia, laulua, leikkiä, soittimilla soittamista, tanssihetkiä, maalausta ja nikkarointia. Mutta mikä parasta, nalleja saa halata loputtomasti. Nallet oikein tulevat tyrkylle halailtaviksi. Vaikka meidän poika kovasti odotti näkevänsä nallet, hän säästi halit siskolleen ja serkulleen, jotka hoitivat homman hänenkin edestä moninverroin. Meidän pikkuista nallet kyllä kiinnostivat, mutta hieman pelottivat. Ja nallet kunnioittivat sitäkin, että lapsi halusi vain katsella. Ne osasivat lukea lapsia hienosti.




Aikuiselle kohde ei ole kovin kummoinen, mutta verratakseni esimerkiksi Muumitaloon, Ti-Ti Nallen talossa on paljon esineitä, joilla saa leikkiä, nalleilla on enemmän aikaa ja intoa halailla. Lisäksi vierailu on puolet halvempaa ja alue on pienten lasten kanssa helpommin hallittavissa ja lapset jaksavat, kun alue ei ole holtittoman iso. Vauvoja ei pysty tosin rattaissa työntämään vaan heille on syytä olla mukana rintareppu. 





Päivä Ti-Ti Nallen talossa oli niin mukava, että poika hoki yöllä unissaan moneen kertaan Ti-Ti Nallea. Kyllä meitä vanhempia hitusen nauratti. Tästä reissusta jäi paljon mukavaa muisteltavaa!