29. syyskuuta 2014

Kylvyssä


Lapsemme käy kylvyssä aika usein. Tyttö lähes joka päivä, poika toistaiseksi vähän harvemmin. Kylvetyshetki on yleensä aika lyhyt, niin 10 minuuttia, joten tuntuu veden haaskaukselta täyttää kokonainen amme. Niinpä aloimme käyttää esikoisen vauva-aikana 12 litran vatia. Enää tyttö ei mahdu siihen. Nyt on pikkuveljen vuoro istua vadissa, sisko on puolestaan pienehkössä ammeessa. Kesäisin käytin kylpyveden aina kukkien kasteluun. 


Tyttö istui aikoinaan vadissa nätisti paikoillaan ja loiskutti vain käsiään veteen. Poika on niin kiva potkimaan vedessä, että taitaa pian vaatia vadin sijasta hänkin ammeen. 


 

26. syyskuuta 2014

Lasten lelut

Lasten lelujen määrä on aika järjetön. Vähempikin riittäisi, mutta mistään ei olevinaan raaski luopua, kun kaikilla leikitään ja/tai ne on saatu tärkeiltä ihmisiltä. Itse olemme ostaneet hyvin vähän ja järkevästi leluja. 



Lelut on meillä järjestetty seuraavasti laatikoihin tai hyllyittäin:
- Legot
- muskarijutut
- pallot
- vauvan lelut
- autot
- kirjat
- pelit
- piirustus
- näytelmätavarat
- sekalaista, kuten pienet My Little Ponyt
- pikkukeittiössä kaikki keittiötarvikkeet 
- sängyn alla laatikossa nukenvaatteet yms. nuken tarvikkeet


Nuken sänky toimii hyvin myös paperitelineenä. 


Lisäksi olohuoneessa on yksi iso Pentikin kori, johon voi kerätä lelut hätäisesti, jotta saa olohuoneen siistiksi. 


Iltaisin siivoamme aina yhdessä lelut omille paikoilleen. Siten yöllä ei kompastu mihinkään ja aamulla on kivempi aloittaa leikit. 


25. syyskuuta 2014

Luetaan yhdessä

Käytiin tänään Entressen kirjastossa. Siellä olikin aikamoinen hulina, kun lastenosastolla pyöri monta koululais- ja päiväkotiryhmää. Luin lapsilleni säkkituolissa kirjaa. Yht'äkkiä satua olikin kuuntelemassa liuta lapsia. 


Olen tosi huono lukemaan lapsille. En ole koskaan edes pitänyt lukemisesta. Ihmettelen yhä, kuinka olen selviytynyt opinnoistani lukien kaksi yliopistotutkintoa. Yritän kuitenkin lukea joka päivä vaikka vain pienen hetken. Ja iltasatu luetaan aina. Onneksi kuopus malttaa kuunnella kivasti parikin kirjaa kerrallaan. Esikoinen on oppinut kuuntelemaan kirjojen lukua vasta parivuotiaana. 


Lainasimme nyt suomenkielisten kirjojen lisäksi ruotsin- ja englanninkielisiä. Luen lapsille niistä lauseen kerrallaan ja suomennan sen sitten. Esikoinen ainakin kuuntelee ihmeissään, kun äiti puhuu ihmekieltä. Olen aina ollut aika heikko kielissä, joten tämä on hyvää treeniä minulle. Lausumista on helppo harjoitella lasten kuullen. Ei hävetä lainkaan. Sanavarasto kasvaa ja sanat palautuvat mieleen. Kirjan kuvista voi päätellä, jos en ihan kaikkea ymmärrä. Suosittelen kokeilemaan!

22. syyskuuta 2014

Leikkimökki


Esikoisemme sai Isoäidiltään 2-vuotissyntyärilahjaksi leikkimökin. Meidän mittapuulla aivan käsittämättömän arvokas lahja (noin 500 €). Muutkin sukulaiset antoivat siihen vähän rahaa. Itse ostimme siihen maalit ja huopakatteen. Niihinkin meni pari sataa euroa. Mutta tässä se nyt on. Pääsiäisenä teimme sen ja nyt se on kovassa käytössä. 








Vanha lipasto edesmenneen mummoni leikkimökistä. 
Tuolit ja taulut kirpputorilta. 
Pöytä Ikeasta. 
Hylly Lidlin maustehylly maalattuna. 
Matot Tiimarista. 
"Lamppu" Ikeasta. 
Leikkimökki Smartiasta. (Mökin seinät vähän turhan ohutta lautaa ja oksakihdista paistaa valo sisään tai niissä on ihan reikiä.)


20. syyskuuta 2014

Kerään, keitän, survon, syötän

Poikamme on tosi kova syömään. 2-3 tunnin välein menee 2-3 dl sosetta. Aika iso osa päivästä kuluu siis tällä hetkellä ruoanlaittoon. Yritän tehdä itse mahdollisimman paljon ruokia; kolmen kuukauden aikana on mennyt pojalle ehkä 10 valmisruokaa. Kerralla valmistan muutamalle aterialle ruoat, en pakasta ruokaa. En oikein edes ymmärrä tämän lapsen kohdalla, mikä järki olisi pakastaa suositeltuihin jääpalamuotteihin, kun kerralla ruokaa menisi koko muotillinen...

Puolukkapuuron valmistusta. 

Marja-/hedelmäsoseet pyrin tekemään kauden jutuista, koska se on helpointa ja edullista. Lähiaikoina tarjolla on ollut kiisseliä omenasta ja/tai puolukasta. Itse kerättyjä tottakai. En siis hinnoittele omaa aikaani metsässä, se on ennemminkin terapiaa. 


Hedelmäsoseita menee aamulla ja illalla puuron kanssa sekä välipalaksi.  Muutoin teen juureksista ja lihasta/kalasta/kanasta/munasta sosetta. Näitä on helpompi tehdä kuin hedelmäsoseita, koska voi ottaa ruokaa sivuun meidän muiden ruoasta ennen maustamista. 


Kauniin väristä! Omenaa ja puolukkaa. Sopii myös aikuiselle sellaisenaan tai rahkan sekaan. 


Puolukkametsässä oli kaunista. Otin metsään esikoisen mukaan. Riittävän syvälle metsään mentyä, tyttöä alkoi pelottaa. Oli hyvä hetki pysähtyä mättäälle juttelemaan, ettei metsässä tule mörköjä vastaan. Mutta kyllä siellä lintuja, muurahaisia ja hirviäkin saattaa nähdä ja pelästyä joskus eläinten rapinaa. Metsässä tarpominen on niin lapselle kuin aikuisellekin hyvää liikuntaa mm. tasapainoilun vuoksi. 


Puolukkametsässä


Miksi teen ruoat itse?
- Emme syö itsekään juuri eineksiä, joten en halua vauvanikaan niitä syövän. 
- Tiedän tasan tarkkaan mitä vauvani syö, kun teen ne itse. 
- koostumus ja haju on kotitekoisissa miellyttävämpi 
- Pitkällä juoksulla rahallinen säästö. Esim. 8 kk valmisruoat maksavat noin euron. Eurolla valmistan ison määrän itse ruokaa. Vauvan puuroissa on mielestäni hurjin hinta; noin 3€ pieni paketti, kun tupla-tripla määrän normaalia puuroa saa noin eurolla. En tosin ole huomioinut tässä sauvasekoittimen hintaa...
- Ei tarvitse raahata lasipurkkeja kotiin ja kotoa keräykseen. 

19. syyskuuta 2014

Kurpitsakarnevaalit

Käytiin tänään Tuusulassa Koiramäen pajutallissa Kurpitsakarnevaaleilla. Paikka on mukava ihan muutenkin, mutta nyt oli erityisen kivaa ja paljon katseltavaa. Pajutallin tuotteet ovat mielestäni myös kohtalaisen edullisia. Karuselli ja eläimet olivat tytön mieleen, minä pidin eniten kauniista esineistä ja pajukoreista. 







Lapset tykkäsivät bongata myös lentokoneita, vaikka lentomelu olikin melkoinen. 


Reissun jälkeen iski väsymys. 


18. syyskuuta 2014

3v neuvolassa


Kylläpä kolmevuotias on jo tosi taitava ja itsenäinen. Hän piirtää, puhuu ja vastaa reippaasti kun kysytään. Riisuu ja pukee. Laulaa ja tanssii yhtenään. On oppinut pyöräilemään apupyörien kanssa ja keinumaan isojen keinussa sekä pitämään vauhdit keinuessa. Kokeillut hiihtää ja luistella. Osaa leikata saksilla, piirtää ympyrän ja ihmisen sekä kirjoittaa muutamia kirjaimia, kuten H, L, O, I, A. Osaa kävellä varpaillaan ja takaperin sekä seisoa yhdellä jalalla, juosta, heittää ja potkaista palloa. Vastaanottaa käskyjä ja tehtäviä. On oppinut pelaamaan muistipeliä ja tekemään noin 20 palan palapelejä. 

Tyttö laittaa vaatteet järjestykseen ennen kuin pukee ne päälleen. Alla neuvolan näkötesti. 



Myös oma mielikuvitus on kehittynyt ja lapsi keksii itse leikkejä. Vessassa käyminen sujuu itsekseen käsienpesua myöden. Astiat tyttö tuo ruokailun jälkeen siististi tiskipöydälle. Tarvittaessa hän kiittää ja pyytää anteeksi. Päiväunia hän ei enää nuku. 

    Pikkuveljen kanssa lääkärileikkejä. 

Vain V-kirjain meillä tulee P:nä esim. Ville Viikinki on Pille Piikinki. Mutta se ei kuulemma haittaa. Se opitaan myöhemmin itsekseen. Eniten neuvolan terveydenhoitaja ihmetteli tytön saksien käyttöä. Kotihoidossa kuulemma annetaan lapselle vähemmän välineitä ja vastuuta, peläten että jotain sattuu. 

   3-vuotiaan tekemä auto matkustajineen

17. syyskuuta 2014

Normaali viikko

Meidän normaali viikko koostuu seuraavista menoista:

MA esikoisen sirkuskoulu illalla isän kanssa
TI esikoisen kerho 2h iltapäivästä
KE muskari (molemmat lapset ja minä)
TO esikoisen kerho 2h iltapäivästä

Tässä on meille juuri sopivasti menoja. Tyttö haluaa kovasti olla vain kotosalla ja leikkiä itsekseen minun kanssa. Muuten ulkoillaan aina aamupäivästä, iltapäivällä ja illalla toiseen ja mahdollisesti kolmanteenkin kertaan. Askarrellaan, urheillaan, soitetaan soittimilla, luetaan, pelataan, leikitään ja kyläillään. Mitä milloinkin. 

    Muskariin lähdössä. 

Sisarukset ovat mahtava parivaljakko. On ihanaa seurata heidän tutustumista toisiinsa. Onneksi en jättänyt vanhempaa päiväkotihoitoon, vaikka alkuun sitä harkitsin. Se ei vain sopinut meidän neidin luonteelle. 

   Leikkimökkileikkejä. 




   Hiekkalaatikon reunat täynnä erilaisia kakkuja. 


14. syyskuuta 2014

Unikoulu

Pojan (7kk) ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen unikoulu on takana. Kaksi viikkoa meillä vanhemmilla meni aikamoisessa väsymyskoomassa. 


Miksi aloitimme unikoulun?
Poika on alusta asti nukkunut omassa sängyssä. Se ei ollut siis ongelma, toisin kuin esikoisen aikaan. Itse en olisi varmasti vieläkään aloittanut huudatusta, mutta mieheni toivoi sitä. Tai ei huudatusta vaan parempia öitä minulle. Miestä itseä ei juuri väsyttänyt pojan heräilyt, hänhän osasi yöllä nukkua. Yli puolivuotiaan ei kyllä totta totisesti tarvitse herätä syömään neljästi yössä. Olimme nähneet, että poika pärjää vaikka vain yhdelläkin syötöllä, kun äiti ei vain joka inahdukseen herää ja työnnä tissiä suuhun. Minua eniten ärsytti, että poika söi yöllä niin hyvin, ettei aamulla puuro maistunut. Vasta lounas upposi taas hyvin. Meidän kodissa ei valitettavasti ole pojalle omaa huonetta ja siskon huoneeseen emme poikaa halunneet viedä herättämään häntä. Sängyn ympärillä ei ole mobileita, leluja tms. virikkeitä. Ainoastaan kuvioitu tapetti. Ennen unikoulua poika siis heräsi yleensä neljästi syömään, mutta nukahti aina heti ruokailun jälkeen. Yöunet klo 20.30-8, päiväunia yleensä kolmet 30-40 min kerrallaan. 


Unikoulu 1
Esikoinen nukkui kanssamme meidän makkarissa ja vauva yksin lastenhuoneessa. Nukkumaan vauva kävi iltaisin klo 20. Nukahti itsekseen sänkyyn. 

1. Yö
Klo 00.30 Huutoa noin 30 min. Sydämeni pakahtuu. Lopulta vauva rauhoittuu isän hyssyttelyyn. Annettiin vettä. Välillä minäkin hyssyttelin sylissä vauvaa, niin dramaattista huuto oli.  
Klo 4 maitoa
Klo 6 maitoa ja heräsi 

2. Yö
Klo 00.30 huutoa n 10 min. Hyssyttelemällä uneen. 
Klo 4 maito 
Klo 7 heräsi

3. Yö
Klo 00.30 paijailulla uni jatkui
Klo 4 syöttö
Klo 7 heräsi 

4. Yö
Molemmat lapset samassa huoneessa keskenään. 
Klo 00.30 tutti suuhun ja asento paremmaksi
Klo 04.30 syöttö
Klo 06.00 syöttö ja viereen
Klo 09.30 heräsi 

5. Yö = paluu lähtötilanteeseen
23 syöttö
03 syöttö
04 viereen
08 heräsi
Huusi herätessään niin julmetun kovaa, että oli pakko mennä antamaan maitoa, ettei herätä esikoistakin aivan totaalisesti. Vauvalle tuli flunssa. Ei ole mielestämme järkevää tuolloin unikouluttaa. 

6. Ja 7. yö: vauva meidän makkarissa ja sai maitoa herätessään neljä kertaa...

Unikoulu 2
1. Yö. 
Mies vauvan kanssa. Minä esikoisen huoneessa. Korvatulppien lisäksi välillä vielä lasten Peltoritkin päässä. 
Klo 22 huutoa n. 30 min. Välillä vettä. Välillä sanottiin vain "Nyt nukutaan". 
Klo 02.30 noin 90 min huutoa. Välillä hissukseen. 
Klo 7 maitoa. Söi vain vähän. 
Klo 8 heräsi. 

Päivällä 30 min + 3 h päiväunet. Vähän nuhainen vielä. 

2. yö
Klo 19 nukkumaan 
Klo 2.30 vähän aikaa tuhinaa ja huutoa
Klo 5.30 tilkka maitoa ja viereen 
Klo 7.30 heräsi 

Päiväunet 20 min + 3h 

3. Yö
Klo 20 nukkumaan
Klo 00.30 2h kitinää. Välillä pitkiäkin hetkiä hiljakseen. Välillä huutoa. 
Klo 05.30 syöttö ja viereen
Klo 07.30 heräsi

Neljännestä yöstä eteenpäin
Klo 20 nukkumaan
Pari kertaa esim. klo 00 ja 03 kitinää, tutti suuhun. 
Klo 5.30 syöttö
Klo 7.30 heräsi

Ajatuksia
- Minä en olisi pystynyt tähän yksin. Onneksi minulla on ihana mies, joka tämän suhteen pysyi tiukkana ja oli vahvana minunkin suhteen. 
- Henkistä vahvuutta toi esikoisen unikoulukokemus, jonka onneksi olin kirjoittanut yksityiskohtaisesti ylös. Luettuamme sen (http://liikulapsenkanssa.blogspot.fi/p/unikoulu.html?m=1) tajusimme että tämä on juuri oikea hetki aloittaa unikoulu kuopuksen kanssa. 
- Sana unikoulu tuo ihan fyysisesti minulle pahan olon. On kamalaa huudattaa lasta. Sydämeni murenee pieneksi hipuksi lapsen huutaessa varsinkin ensimmäisenä yönä. Kun lopulta näkee miten paremmat yöt tuovat päiväuniinkin ryhtiä ja lapsi on kaikin puolin virkeämpi, pienen kitinän sietää seuraavinakin öinä. 
- Ajatus, että opetamme ja kasvatamme lasta, tuo henkistä helpotusta. 
- Päiviin kannattaa varata vanhemmalle lapselle itsenäistä tekemistä tai antaa luvan katsoa lastenohjelmia, jotta saa itse hengähtää. 
- unikoulun jälkeen yöunet klo 19.30-7.30, päiväunia useimmiten kahdet yhteensä noin kolme tuntia. 
- Päivisin rinta on taas alkanut maistumaan (viimeisen kuukauden joi maitoa oikeastaan vain yöaikaan) ja muutenkin poika syö hyvin. 
- Parasta unikoulu olisi toteuttaa miehen loma-aikaan, jotta muu perhe voisi lähteä pois kotoa muutamaksi yöksi ja mies saisi päivisin levätä riittävästi. Meillä ei nyt tähän ollut mahdollisuutta. Mutta mieheni sanoin: "mieluummin kaksi viikkoa väsyneenä kuin puoli vuotta".