Erilainen arki

Nöyränä totean, että olen todella onnellinen. Sitä tajuaa sen tosissaan vasta, kun näkee toisen paljon pahemmassa jamassa. Viikon sisällä näitä on tullut eteeni vahingossa jo useampi. Erityisesti iso kunnioitus yksinhuoltajille, elämänne ei todellakaan ole aina helppoa, yksin huoltajana. Saati jos lapsia on enemmän. Saati jos äidillä on itsellään sairauksia, jotka välillä estävät jopa hoitamasta omia lapsiaan. Saati jos lasten isä on kuvioissa, mutta sen ei toivoisi olevan vaikka väkivallan takia. Saati jos isovanhempia ei ole lähellä apuna tai ketään muitakaan. Saati, jos vielä lapsellakin on jotain sairautta. Saati jos ja usein kun talous on todella huonossa jamassa. Jos itselläni olisi edes osa näistä, en varmasti tuosta kaikesta selviytyisi!

Lapsen kanssa on mukavaa olla, mutta olla 24h aivan yksin vastuussa perheestä hengähtäen vain yöllä ja päiväuniaikaan, jos silloinkaan, ei taatusti ole helppoa. Suuri kunnioitus kaikille yksinhuoltajille omine murheineen!

Hoitoon!

Meidän pikkuinen menee huomenna hoitoon. Minua kyllä jännittää! Tällä viikolla toinen meistä vanhemmista on lapsen mukana hoidossa pari tuntia kerrallaan. Ensi viikolla tyttö jää hoitoon yksin. Meillä on viiden tunnin sopimus. Tästä ei jousteta kuulemma yhtään vaikka jonain toisena päivänä olisi lyhyempi päivä, toisena ei silti saa olla pidempi.

Ai mikä minua jännittää? No ei ehkä jännitä, mutta mietityttää kovastikin pienen päivärytmi ja ennen kaikkea päiväunirytmi. Olen töissä neljänä päivänä viikossa: ma, ke ja pe klo 8.30-12, to klo 12-16. Tiistaisin meillä on vapaapäivä ja myös muskari klo 11.20-11.50. Hoidossa mennään päiväunille n klo 11.30, minä haen lapsen hoidosta vasta klo 12.30. Tarkoitus olisi että lapsi nukkuu päiväunet vasta kotona. Tuon tunnin hän joutuu leikkimään yksin pinnasängyssä, koska hoitajilla on tauot ja kokouksia. Kotiin tultua ehkä saan lapsen päiväunille, tai sitten hän on ehtinyt pinnasänkyleikissä jo levätä riittävästi. Tiedä nyt sitä sitten. Torstaisin on kuitenkin käytävä nukkumaan päiväkodissa klo 11.30. Ja miten tuo tiistain muskari sekoittaa pakan!?

Huoh, mikä sekametelisoppa! En ymmärrä kuinka tässä näin kävi vaikka järjestelyn piti olla helppo kaikille. Mutta pakko huomioida myös esim. Työnantajan tarpeet ja siksi torstaista tuli mitä tuli. Nyt sitten jäädään katsomaan mitä tästä tulee! Ei varmasti helpota, että pienellä on viimeiset kaksi viikkoa ollut todella voimakas "äiti-äiti" -vaihe. Välillä ei joku vieras saa edes katsoa tyttöä!

Tuosta hoidon tuntisopimuksesta vielä. Se on aivan järjetön. Jos yhtenäkin päivänä hoito ylittää  viiden tunnin, edes vähän, hoitomaksu määräytyy koko kuukauden seitsemän tunnin mukaan. Tästä ollaan kuulemma ehdottoman tarkkoja. Tämä on aiheuttanut meille päänvaivaa juuri päiväunien takia ja siksi olen nyt aika vahvasti kuitenkin kallistumassa seitsemän tunnin sopimukseen, koska mahdollisesti yhtenä tai kahtena päivänä viikossa pääsen hakemaan lapsen vasta klo 12.30 ja pelkään lapsen rytmin sekoittuvan kaikesta epämääräisyydestä. Seitsemän tunnin sopimuksella pitäisin lasta vähän pidempään hoidossa, saisi nukkua päiväunet rauhassa ja syödä välipalankin. Minäkin saisin rauhassa valmistella seuraavan päivän työt, mitä työssäni tarvitsee tehdä paljon. Ja tästä kaikesta toki maksamme monta kymppiä kuussa lisää. Mutta ehkä kaikki ovat näin levollisempia.

Onneksi tätä sekametelisoppaa ei kestä montaa kuukautta ja sitten palaamme ruotuun. Ehkä jännitän aivan turhaan kaikesta. Huomenna olen ehkä jo viisaampi. Kumpa saisin työajoistakin varmuuden viimein...

Viikonlopun parhaat oivallukset

Viikonlopun parhaat lausahdukset vajaa parivuotiaalta puhetta opettelevalta:

"Kiitos auto", kun tultiin autolla pihaan reissusta.
"Pipi, pipi, pipi!" Osoittaen juustossa olevia reikiä.

Aika usein saa hymyillä pikkuisen hauskoille oivalluksille!

Paljon tulee pieneltä (1 v, 11 kk) tosiaan jo sanoja, mutta lauseita vielä aika vähän. Maksimissaan kolmen sanan lauseita, kuten tänään hiekkalaatikolla: "ei oo ketään".  Muiden ihmettelyä saa eniten osakseen pienen kyllä-sana, joka on "mäm", "mem" tai "nem" vähän yhteydestä riippuen. Tämä sai alkunsa "onko ruoka hyvää?" -kysymyksestä, johon hän vastasi "nam". Sittemmin sana on vähän vääntynyt...

Kesäkuvia

Viikoittaiset vesileikit koirien kanssa Isoäidin pihassa.

Kesän marjasaaliita metsästämässä lakkasuolla.

Kaunista luonon taidetta suolta.

Mansikoita...

... ja herneitä!

Ihana kesäinen veneretki naapurin tytön kanssa Helsingin edustalla.

Suomenlinnan vierailu.

Sairaspäivän rentoutta.

Viro, Loksa

Vietimme ihanan viiden päivän perheloman kälyn perheen ja appivanhempien kanssa Viron Loksassa, noin 70 km Tallinnasta itään. Loksa on pikkuinen, reilun 3 000:n asukkaan kylä, joka on paikoin aivan autioitunut. Hienoa merenrantaa ja loistavat marjastusmaastot kyllä löytyi, jos vaan olisi ollut hyvä marjavuosi... Paikka oli muille tuttu parinkymmenen vuoden takaa sirkusleireiltä.

10 hengen mökin vuokra oli noin 600 € sisältäen kaiken, myös loppusiivouksen (ei ruokia). Piha oli iso ja avara, harmiksi kaikki ulkopelit olivat rikki. Kävimme ostamassa Loksan kaupamajasta joitain leluja lapsille pilkkahinnalla. Lapset kyllä keksivät hauskaa puuhaa itsekin esim. laittamalla simpukoita riviin.

Isompi ranta löytyi noin 20 km:n päästä Vösusta. 

Koko loman oli ihanan aurinkoista ja lämmintä, mutta varsin tuulista.

Meidän neiti löysi ensimmäisen kerran sipsipussille ja söi niitä kuin olisi aina syönyt. Seuraavana yönä oksennettiinkin kahdesti, ensimmäisellä kerralla äidin päälle, lakanat, lattiat ja aivan kaikki... Ensimmäinen oksennustauti. Ei kyllä tainnut johtua ruoasta, koska seuraavat pari päivää oli kuumetta ja vielä viikon päästä uudestaan.

 

Loman kohokohta oli matka Rakvereen (noin 50 km Loksasta kaakkoon), jossa matkalla näimme kahteen otteeseen kaksi haikaraa. Rupesi ihan jännittämään, mitähän nuo mahtoivat enteillä...

Huomaatkos ison haikaran pesä savupiipun päällä?

Rakveren linnoitusta suosittelen kaikille. Aivan mahtava paikka, vaikkei kylässä sitä juuri mainosteta. Ensimmäisellä Rakveren vierailullamme kolme vuotta sitten meiltä jäi tämä näkemättä. 1,5 - 5 vuotiaat lapsetkin viihtyivät hyvin ja näkemistä riitti paljon myös aikuisille esim. kidutuskammion muodossa. Alueena linnoitus ei ollut suuri, mutta siellä oli lapsille tekemistä ja eläimiä (pupuja, vuohia, heppoja, ankkoja) katseltavaksi.

 

Ville Viikinki piti lapsille seuraa Viking Linen Xprs:llä lähes koko matkan.

Vauvakutsut

Järjestin tässä jokin aika sitten siskolleni vauvakutsut. Lahjaksi väsäsin perinteisen vaippakakun. Ja jotta vaippoja olisi helppo tuosta käyttää, apuna oli vain kuminauhaa ja narua. Yksittäisten vaippojen ympärillä ei ole teippiä tms. Apuna kokoamisessa käytin keittiön kippoja...

Leikkeinä arvuuttelimme vieraiden lapsuuskuvia, tulevan vauvan mittoja yms. sekä annoimme tulevalle äidille/vauvalle lupauksia vauva-aikaan. Tarjoilut hoidimme nyyttäriperiaatteella.

 

 

 

Riittävästi vitamiineja?

Näitä kaikkia kun vetelee joka päivä, niin eiköhän sitä aikamoisen annoksen saa vitamiineja 

ja flavonoideja, joilla saa kropan pirteäksi! Kaikki tietysti itse poimittuja!

  

 

 

Saariston rengastie, Rymättylä-Nauvon reitti

Monen vuoden haave Saariston rengastiestä toteutui tänä kesänä. Ekalla kerralla ei mahduttu pyörien kanssa junaan. Seuraavana kesänä olin viimeisilläni raskaana, kolmantena vauva oli aivan kiinni äidissään... Neljäntenä tuo haave siis toteutui! Vajaa 2-vuotiaamme ei ollut matkassa mukana, hyvä niin, aika vähän reitillä olisi ollut hänelle katseltavaa ja matkaan olisi varmasti saanut varata enemmän aikaa.

Lähdimme Turun ja Kaarinan välistä hautausmaan parkkipaikalta. Ja varsin hyvin oli paikka valittu, koska ensimmäisen päivän matkaksi kertyi 58 km (Kaarina - Nauvo) ja toisen 68 km (Hanka, Rymättylä - Turku). Pyöräilyyn kului aikaa kaiken kaikkiaan reilu kuusi tuntia, pysähtelyt päälle. Yön vietimme Nauvossa Hotelli Strandbossa. Toisen päivän matka alkoi tunnin laivamatkalla (m/s Östern), jonka aikataulut on hyvä selvittää etukäteen. Samoin on hyvä varata majoitus etukäteen, koska esim. Nauvossa on hotelleja vain muuatma ja tuona kesäisenä arkipäivänä ne olivat aivan täynnä. Vain muutamia 1hh tai perhehuoneita oli vapaana ja kyllä kävi ulkomaisia matkaajia hieman sääliksi, kun he yrittivät majapaikkaa etsiä. Yllätyksenä tuli, että myös Seilin saarella olisi voinut yöpyä!

Nauvon satamaa

Todella vähän reitillä oli mitään nähtävää, ehkä iso Saariston rengastie olisi mielenkiintoisempi. Täytyy siis tehdä vielä toinen matka joskus. Reitti kulki pitkälti saaren sisäosissa ja vain siltojen ylitysten ja lauttojen yhteydessä näki merimaisemia. Suomalaiset eivät myöskään osaa mielestäni hyödyntää matkailua, koska kovin vähän reitillä on pieniä mukavia levähdyspaikkoja.

 

Merimaisemia m/s Österniltä

 Saariston luontoa

 Herrankukkaro Rymättylässä.

Harmiksi tämäkin yksityisaluetta, vierailut vain ryhmille.