Lumiukkosynttärit

Meillä juhlittiin viikonloppuna 2-vuotiasta lumiukkoteemalla. Sopivasti viikonloppuna satoi maahan lunta, jotta saimme pihallekin lumiukon juhlimaan kanssamme. Ystävänpäivän viikonloppu oli mitä mahtavin hetki kestitä paljon ystäviä.

• marenkipavlova

• sitruunamuffinsit

• sydänsuolaiset (voitaikinan välissä aurinkokuivattutomaatti yrttilevitettä ja kinkkua)

• karjalanpiirakat

• dippivihanneksia 

• poppareita

• muumikeksejä 

Ystävänpäiväaskartelua

Askartelimme tänään lasten kanssa lasten ystäville ystävänpäiväkortit. Kissan nenä on tummaa suklaata (kääk, en pidä lasten lahjomisesta namilla, mutta nyt tein poikkeuksen). Kortin toisella puolen on lyhyt tervehdys. 

Meidän viikko menee paljolti muutoinkin juhlavalmisteluissa. Viikonloppuna juhlimme pariin otteeseen pikkumiehen 2-vuotissyntymäpäiviä. Jo viime viikonloppuna juhlimme niitä kertaalleen. Poika toivoi syntymäpäiviensä teemaksi lumiukkoa. Niinpä vesisateesta huolimatta meillä juhlitaan talvisissa tunnelmissa. Tämä kuva viime viikonlopulta. 

Herkkuähky kuriin juhliessa

Sain paljon kauniita kommentteja tytön metsäsynttäreistä blogiini ja ihan henkilökohtaisestikin. Niinpä ajattelin palata niihin tunnelmiin vielä hetkeksi.

Lapsilla tulee synttäreillä helposti sokeriähky. Ainakin meidän lapsillamme, jotka eivät kovin usein tai ainakaan paljoa kerralla herkkuja saa. Esikoisen kanssa herkut on ollut helpompaa pitää minimissä, mutta toisen lapsen myötä se on huomattavasti vaikeampaa. Välillä arkena he saattavat saada yhden Marie tai Muumi-keksin. Puolitoistavuotiaalle sekin tuntuu olevan välillä liikaa. Suklaan olen nuoremmalta vielä onnistunut säästämään, mutta eiköhän senkin aika tule pian... Valitettavasti. Onneksi lapset kokevat jo pelkän ksylitol-pastillin olevan herkkua. Ja varsinkin purkan, jota puolitoistavuotias oppi hiljattain syömään.

Herkkuähky pani kuitenkin miettimään, miten sen saisi pidettyä lasten juhlissa jotenkin kurissa. Metsässä tarjosimme ensin lapsille vain ilveksen tassuja eli karjanapiirakoita ja siiliä eli hammastikuilla kaaliin kiinnitettyjä pikkusuolaisia. Tämän jälkeen lapset saivat vasta herkut omissa pienissä ämpäreissään. Ämpreissä jokaisella oli puolestaan omat pienet kipot, joissa oli kaksi Muumi- ja yksi suffeli-keksi. Lisäksi ämpärissä oli jokaisen oma pieni kakku pilttipurkissa. Ajattelin, että oikea kakku olisi metsässä hankala. Kakku kippaa lautaselta ja roskaa tulee enempi. En myöskään ole mikään kakkutyyppi; koen kakkujen leipomisen hyvin työlääksi ja vastenmieliseksi. Mietin myös Eskimo-jäätelöä kakun sijasta. Pilttipurkkivaihtoehto tuntui kuitenkin olevan oikein toimiva. Purkissa oli pohjalla murskattuja kaurakeksejä ja sen päälllä kuohkea mustikkarahka. Jokainen rahka oli koristeltu nompparelleilla ja mintun kukalla. Suosittelen tekemään rahkan vasta juhlapäivänä.

Pienen suurta juhlaa

Metsässä vietetyt kaverisynttärit saivat eilen jatkoa sukulaisten voimin. Juuri neljä vuotta täyttänyt ei itsekään osaa sanoa, onko hän nyt pieni vai suuri. Välillä omien sanojensa mukaan on pieni vauva, välillä jo aikuinen. Juhla oli pienelle kuitenkin suuri ilo! Paloja 4v-synttäreiltämme omasta kodista.

Saatiinpa ihanan kesäinen sääkin kuin tilauksesta!
Ei kuulemma löytynyt isompaa essua...

 

4-vuotiaan taiteellinen toteutus herkkuvadista

Tyttö sai ihania lahjoja: vaatteita, saappaat, tarroja, askartelutarvikkeita, vähän prinsessajuttuja, lahjakortin uimakouluun kyyteineen päivineen, pomppupallon ja rantapallon sekä kummitädin itsetekemän kerhorepun.

Hikiliikkujaa voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa. Hikiliikkuja on nykyään myös osa uutta Onni-Blogit -blogiyhteisöä. Onni-Blogit muodostuu itsenäisistä bloggaajista arkisine ja aitoine blogeineen. Tervetuloa seuraamaan!

Metsäsynttärit

Puoli vuotta sitten pikkuneitimme ilmoitti hänen toiveensä 4-vuotissynttäreistään:

• ne järjesteään metsässä
• hän itse pukeutuu leppäkertuksi ja
• haluaa itse leipoa juhliinsa pullaa

Ja mitä tyttö toivoo, niin äitihän toteuttaa... Tänään tuo päivä koitti kaverisynttäreiden merkeissä Isoäidin metsässä. Metsään johti ilmapallokuja, lahjat kiinnitettiin puuhun roikkumaan odottamaan kaikkia vieraita saapuvaksi paikalle, juhlissa syötiin mm. karhun korvia, ilveksen tassuja ja sammakon kutua (popcornia ei muuten saanut värjättyä elintarvikevärillä vihreäksi). Juotava löytyi "pienestä lammesta". Jokaisella oli lammessa ämpäri, jossa oli vähän keksejä, pillimehu ja oma pieni kakku. Pilttipurkki on monikäyttöinen. Viime vuonna ne toimivat juhlissa mehulaseina, nyt kakkukippoina.

Taikametsä oli täynnä ihania pikkuörkkejä. Kiitos vieraille ihanista lahjoista!

Lahjat pakettiin ekologisesti ja halvalla

Viime aikoina on taas riittänyt juhlia. Yleensä parit viikkoon. Eikä tahdille näy loppua, sillä tällä viikollakin on kahdet synttärit. Mutta juhlat ovat mukavia. Tänä kesänä olemme paketoineet lahjat synttärisankarin syntymäpäivän Hesarin sivuihin. Sää-sivu on lempparini. Miksi näin? En ole löytänyt kaupasta kivaa lahjapaperia ja Ikeakin on jämähtänyt parin vuoden takaisiin kuoseihin. Mutta onhan valintani ekologisempikin. Ja luonnon kukkia ovat sankarit myös saaneet. Nämä ovat tällaisia lapsiperheen arjen säästöjä! Miksipä ei hyödyntäisi Suomen kaunista luontoa?! Kukista suosikkejani ovat puna-apila ja päivänkakkara.

 

Pilttipurkkiin voi tehdä kauniin valmiin asetelman

Juhannustaiat

Juhannukseen liittyy lukuisia entisajan juhannustaikoja. Perinteisesti niillä pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Niihin liittyi oleellisesti luonto ja alastomuus. Tässä ehkä yksi huvittavimmista entisajan taioista:

Jos haluat tietää, onko tuleva miehesi leski vai poikamies, niin kävele alasti selin halkopinoa päin. Jos takapuoleen osuva halko on halkaistu, niin mies on leski, jos taas pyöreä, niin mies on poikamies. 

Lisää taikoja löydät esim. täältä. Viime vuosina näitä on yritetty päivittää lähemmäs nykypäivää. Miten olisi vaikka tämä? 

Juhannusyönä pitää mennä nukkumaan kolikko pään alla. Ensimmäinen ihminen, joka aamulla tulee vastaan, on asianomaisen tuleva ex-puoliso.

Näissä maisemissa aloitamme koko perheen yhteisen loman nyt Juhannuksena.

Voi kumpa olisi yhtä lämmin kuin Juhannus 2013.

Juhannusyö 2013.

Ehkä taikojen sijasta on järkevämpää nykypäivänä keskustella juhannusperinteistä ja realistisempaa lienee toivoa vaikka onnellista elämää kuin naima- ja karjaonnea. Meidän perheen juhannusperinteisiin liittyvät monen suomalaisen tavoin mökkeily järven rannalla, koivun oksat, kokko, rento yhdessäolo, grillaus, saunominen, vihtominen kesäkukkien keräys, seppeleiden sitominen sekä pihapelit (esim. mölkky, tikanheitto, kroketti). Mutta niistä taioista haluan lapsilleni opettaa nämä, vaikka tiedänkin, että ne ovat ihan höpön löpön juttuja:

• Poimi seitsemän (joillakin paikkakunnilla yhdeksän) erilaista luonnon kukkaa tyynyn alle juhannusyöksi. Uniin pitäisi ilmaantua tuleva puoliso.
• Juhannusiltana asetetaan pään alle yöksi useita kukkia ja kullekin kukalle nimetään joku poika. Kenen kukkanen on virkein aamulla, on tuleva sulhanen. Tämän voi yhdistää edellisen taian kanssa.
• Kuunnellaan juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin käki kukkuu, niin monta vuotta on puolison löytymiseen. Jos käki ei kuku lainkaan, tulee tämä vielä samana vuonna.

Metsäkurjenpolvi (violetti), poimulehti ja jokin oranssi ihanuus.

Mitä jutella pienelle lapselle juhannuksesta?
Juhannus on keskikesän juhla, jolloin juhlitaan vuoden valoisinta aikaa. Nimi tulee Johanneksen nimestä, jonka vanha ääntämismuoto oli Juhannus. Ennen juhannusta vietettiin aina kesäpäivän seisauksen aikaan, josta katolinen kirkko siirsi sen 24. päivään kesäkuuta eli Johanneksen päivään. Vuodesta 1955 Juhannusta on vietetty 20.-26. päivien välisenä lauantaina. Vain Suomi ja Ruotsi juhlivat Juhannusta. Juhannukseen liittyy erilaisia perinteitä, vähän kuten jouluun ja pääsiäiseenkin. Kesän valoisimpana aikana maagisten voimien on ajateltu olevan erityisen voimakkaita ja siksi ihmiset tekevät myös juhannustaikoja.

Hikiliikkuja myös Facebookissa ja Instagramissa. Käy klikkaamassa seuraajaksi, niin pääset lukemaan postaukseni kätevimmin!

Hyvää Juhannusta kaikille!