Pahin väsymys on taas historiaa. Pojan yöt ovat rauhoittuneet hurjasti. Iltaisin hän nukahtaa siskonsa kanssa samaan huoneeseen. Ensimmäiset yhdeksän kuukautta poika nukahti itsekseen sänkyynsä. Viimeisen nukutuskoulutuksen jälkeen minun täytyy olla lähellä. Miehestäni poika saa raivarin. Yö nukutaan yhdellä herätyksellä. Puoli kahden aikaan poika siirtyy sänkyymme ja jatkaa siinä rauhallisesti nukkuen uniaan kahdeksaan. Luksusta! Yritin alkuun (parin viikon ajan) saada poikaa jatkamaan uniaan omassa sängyssä, muttei siitä tullut mitään. Nyt kaikki saa nukuttua, kun hän siirtyy väliimme. Huvittavaa vain, että yhdeksän ensimmäistä kuukauttaan hän ei edes suostunut nukkumaan vieressämme.
Nukutut yöt antavat hurjasti voimaa. Olemme touhunneet tällä viikolla paljon. Kerho ja muut harrastukset alkoivat taas joulutauon jälkeen. Lisäksi kävimme katsomassa Hannun juuston valmistusta Lohjalla (Veikkolan perinnejuusto Ky), luistelemassa koko perheen voimin, leivoimme esikoisen kanssa, saimme vihdoin viimeisetkin joulukoristeet pois ja olemme tapailleet ystäviä. Elämä on ihanaa levänneenä! Olemme jopa ehtineet haaveilemaan ja suunnittelemaan tulevaa! Siitä joskus toiste lisää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!