3. maaliskuuta 2014

Menoa kerrakseen

Aamuisella vaunukävelylenkillä tuore lumi ja koiran tassun symmetriset jäljet olivat kaikessa harmaudessaan luonnon kauneinta antia. 


Miehen ja tytön yhteinen hetki Korkeasaaressa huipentui leopardeihin. Minä sain nauttia örkeistä vain kuvien välityksellä. Kuulemma Korkeasaaressa oli ihanan rauhallista näin arkisena talvipäivänä.


Päivällä ovella kävi kukkalähetti. Työpaikaltani tuli onnitteluviesti vauvaperheeseemme. Kauniita kukkia jälleen kerran. 


Alkuillasta lähdimme koko perheen voimin Oittaalle hiihtämään. Esikoinenkin nautti ensimmäisen kerran kunnolla hiihtämisestä. Hän hiihti pitkän pätkän, vaikka keli oli kostea ja raskas. Itse käväisin myös ladulla ensimmäisen kerran synnytyksen jälkeen (2,5 vkoa). En kyllä muista, koska viimeksi olisin ollut näin puhki, vaikka tahti ei päätä huimannut (7 km, reilu 5 min/km vauhdilla). Sukset upposivat mukavasti pehmeään sohjoon, joten ihanan punan sain poskilleni helposti. 


Illalla vielä tulivat pikkuisen tulevat kummit kyläilemään. Olipahan siis tapahtumarikas päivä pitkästä aikaa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!