29. syyskuuta 2014

Kylvyssä


Lapsemme käy kylvyssä aika usein. Tyttö lähes joka päivä, poika toistaiseksi vähän harvemmin. Kylvetyshetki on yleensä aika lyhyt, niin 10 minuuttia, joten tuntuu veden haaskaukselta täyttää kokonainen amme. Niinpä aloimme käyttää esikoisen vauva-aikana 12 litran vatia. Enää tyttö ei mahdu siihen. Nyt on pikkuveljen vuoro istua vadissa, sisko on puolestaan pienehkössä ammeessa. Kesäisin käytin kylpyveden aina kukkien kasteluun. 


Tyttö istui aikoinaan vadissa nätisti paikoillaan ja loiskutti vain käsiään veteen. Poika on niin kiva potkimaan vedessä, että taitaa pian vaatia vadin sijasta hänkin ammeen. 


 

26. syyskuuta 2014

Lasten lelut

Lasten lelujen määrä on aika järjetön. Vähempikin riittäisi, mutta mistään ei olevinaan raaski luopua, kun kaikilla leikitään ja/tai ne on saatu tärkeiltä ihmisiltä. Itse olemme ostaneet hyvin vähän ja järkevästi leluja. 



Lelut on meillä järjestetty seuraavasti laatikoihin tai hyllyittäin:
- Legot
- muskarijutut
- pallot
- vauvan lelut
- autot
- kirjat
- pelit
- piirustus
- näytelmätavarat
- sekalaista, kuten pienet My Little Ponyt
- pikkukeittiössä kaikki keittiötarvikkeet 
- sängyn alla laatikossa nukenvaatteet yms. nuken tarvikkeet


Nuken sänky toimii hyvin myös paperitelineenä. 


Lisäksi olohuoneessa on yksi iso Pentikin kori, johon voi kerätä lelut hätäisesti, jotta saa olohuoneen siistiksi. 


Iltaisin siivoamme aina yhdessä lelut omille paikoilleen. Siten yöllä ei kompastu mihinkään ja aamulla on kivempi aloittaa leikit. 


25. syyskuuta 2014

Luetaan yhdessä

Käytiin tänään Entressen kirjastossa. Siellä olikin aikamoinen hulina, kun lastenosastolla pyöri monta koululais- ja päiväkotiryhmää. Luin lapsilleni säkkituolissa kirjaa. Yht'äkkiä satua olikin kuuntelemassa liuta lapsia. 


Olen tosi huono lukemaan lapsille. En ole koskaan edes pitänyt lukemisesta. Ihmettelen yhä, kuinka olen selviytynyt opinnoistani lukien kaksi yliopistotutkintoa. Yritän kuitenkin lukea joka päivä vaikka vain pienen hetken. Ja iltasatu luetaan aina. Onneksi kuopus malttaa kuunnella kivasti parikin kirjaa kerrallaan. Esikoinen on oppinut kuuntelemaan kirjojen lukua vasta parivuotiaana. 


Lainasimme nyt suomenkielisten kirjojen lisäksi ruotsin- ja englanninkielisiä. Luen lapsille niistä lauseen kerrallaan ja suomennan sen sitten. Esikoinen ainakin kuuntelee ihmeissään, kun äiti puhuu ihmekieltä. Olen aina ollut aika heikko kielissä, joten tämä on hyvää treeniä minulle. Lausumista on helppo harjoitella lasten kuullen. Ei hävetä lainkaan. Sanavarasto kasvaa ja sanat palautuvat mieleen. Kirjan kuvista voi päätellä, jos en ihan kaikkea ymmärrä. Suosittelen kokeilemaan!

22. syyskuuta 2014

Leikkimökki


Esikoisemme sai Isoäidiltään 2-vuotissyntyärilahjaksi leikkimökin. Meidän mittapuulla aivan käsittämättömän arvokas lahja (noin 500 €). Muutkin sukulaiset antoivat siihen vähän rahaa. Itse ostimme siihen maalit ja huopakatteen. Niihinkin meni pari sataa euroa. Mutta tässä se nyt on. Pääsiäisenä teimme sen ja nyt se on kovassa käytössä. 








Vanha lipasto edesmenneen mummoni leikkimökistä. 
Tuolit ja taulut kirpputorilta. 
Pöytä Ikeasta. 
Hylly Lidlin maustehylly maalattuna. 
Matot Tiimarista. 
"Lamppu" Ikeasta. 
Leikkimökki Smartiasta. (Mökin seinät vähän turhan ohutta lautaa ja oksakihdista paistaa valo sisään tai niissä on ihan reikiä.)


20. syyskuuta 2014

Kerään, keitän, survon, syötän

Poikamme on tosi kova syömään. 2-3 tunnin välein menee 2-3 dl sosetta. Aika iso osa päivästä kuluu siis tällä hetkellä ruoanlaittoon. Yritän tehdä itse mahdollisimman paljon ruokia; kolmen kuukauden aikana on mennyt pojalle ehkä 10 valmisruokaa. Kerralla valmistan muutamalle aterialle ruoat, en pakasta ruokaa. En oikein edes ymmärrä tämän lapsen kohdalla, mikä järki olisi pakastaa suositeltuihin jääpalamuotteihin, kun kerralla ruokaa menisi koko muotillinen...

Puolukkapuuron valmistusta. 

Marja-/hedelmäsoseet pyrin tekemään kauden jutuista, koska se on helpointa ja edullista. Lähiaikoina tarjolla on ollut kiisseliä omenasta ja/tai puolukasta. Itse kerättyjä tottakai. En siis hinnoittele omaa aikaani metsässä, se on ennemminkin terapiaa. 


Hedelmäsoseita menee aamulla ja illalla puuron kanssa sekä välipalaksi.  Muutoin teen juureksista ja lihasta/kalasta/kanasta/munasta sosetta. Näitä on helpompi tehdä kuin hedelmäsoseita, koska voi ottaa ruokaa sivuun meidän muiden ruoasta ennen maustamista. 


Kauniin väristä! Omenaa ja puolukkaa. Sopii myös aikuiselle sellaisenaan tai rahkan sekaan. 


Puolukkametsässä oli kaunista. Otin metsään esikoisen mukaan. Riittävän syvälle metsään mentyä, tyttöä alkoi pelottaa. Oli hyvä hetki pysähtyä mättäälle juttelemaan, ettei metsässä tule mörköjä vastaan. Mutta kyllä siellä lintuja, muurahaisia ja hirviäkin saattaa nähdä ja pelästyä joskus eläinten rapinaa. Metsässä tarpominen on niin lapselle kuin aikuisellekin hyvää liikuntaa mm. tasapainoilun vuoksi. 


Puolukkametsässä


Miksi teen ruoat itse?
- Emme syö itsekään juuri eineksiä, joten en halua vauvanikaan niitä syövän. 
- Tiedän tasan tarkkaan mitä vauvani syö, kun teen ne itse. 
- koostumus ja haju on kotitekoisissa miellyttävämpi 
- Pitkällä juoksulla rahallinen säästö. Esim. 8 kk valmisruoat maksavat noin euron. Eurolla valmistan ison määrän itse ruokaa. Vauvan puuroissa on mielestäni hurjin hinta; noin 3€ pieni paketti, kun tupla-tripla määrän normaalia puuroa saa noin eurolla. En tosin ole huomioinut tässä sauvasekoittimen hintaa...
- Ei tarvitse raahata lasipurkkeja kotiin ja kotoa keräykseen. 

19. syyskuuta 2014

Kurpitsakarnevaalit

Käytiin tänään Tuusulassa Koiramäen pajutallissa Kurpitsakarnevaaleilla. Paikka on mukava ihan muutenkin, mutta nyt oli erityisen kivaa ja paljon katseltavaa. Pajutallin tuotteet ovat mielestäni myös kohtalaisen edullisia. Karuselli ja eläimet olivat tytön mieleen, minä pidin eniten kauniista esineistä ja pajukoreista. 







Lapset tykkäsivät bongata myös lentokoneita, vaikka lentomelu olikin melkoinen. 


Reissun jälkeen iski väsymys. 


18. syyskuuta 2014

3v neuvolassa


Kylläpä kolmevuotias on jo tosi taitava ja itsenäinen. Hän piirtää, puhuu ja vastaa reippaasti kun kysytään. Riisuu ja pukee. Laulaa ja tanssii yhtenään. On oppinut pyöräilemään apupyörien kanssa ja keinumaan isojen keinussa sekä pitämään vauhdit keinuessa. Kokeillut hiihtää ja luistella. Osaa leikata saksilla, piirtää ympyrän ja ihmisen sekä kirjoittaa muutamia kirjaimia, kuten H, L, O, I, A. Osaa kävellä varpaillaan ja takaperin sekä seisoa yhdellä jalalla, juosta, heittää ja potkaista palloa. Vastaanottaa käskyjä ja tehtäviä. On oppinut pelaamaan muistipeliä ja tekemään noin 20 palan palapelejä. 

Tyttö laittaa vaatteet järjestykseen ennen kuin pukee ne päälleen. Alla neuvolan näkötesti. 



Myös oma mielikuvitus on kehittynyt ja lapsi keksii itse leikkejä. Vessassa käyminen sujuu itsekseen käsienpesua myöden. Astiat tyttö tuo ruokailun jälkeen siististi tiskipöydälle. Tarvittaessa hän kiittää ja pyytää anteeksi. Päiväunia hän ei enää nuku. 

    Pikkuveljen kanssa lääkärileikkejä. 

Vain V-kirjain meillä tulee P:nä esim. Ville Viikinki on Pille Piikinki. Mutta se ei kuulemma haittaa. Se opitaan myöhemmin itsekseen. Eniten neuvolan terveydenhoitaja ihmetteli tytön saksien käyttöä. Kotihoidossa kuulemma annetaan lapselle vähemmän välineitä ja vastuuta, peläten että jotain sattuu. 

   3-vuotiaan tekemä auto matkustajineen