12. tammikuuta 2016

Lumiluomuliikuntaa

Veikkaanpa, että mikäli muualla päin maailmaa tulisi näin paljon lunta mitä tänään tuiskutti eteläisimmässä Suomessa, harva olisi vienyt lastaan päiväkotiin, kerhoon ja kouluun tai startannut kohti työpaikkaa. 


Lumitöitä on tänään saanut puskea parin kymmenen sentin edestä. Ja kokoajan on tullut vain lisää. Vaikka juuri tänä talvena en lunta kauheasti olisi toivonut erinäisistä syistä, onneksi lumi ainakin tänään oli kevyttä. Kevyeen, isoon lumikasaan oli lasten kanssa myös hauskaa hyppiä penkin päältä. 


Lumen luonti on varsinaista luomuliikuntaa. Hikeä pukkaa ja parhaimmillaan oikeissa työasennoissa saa koko kropassa tuntumaan. Tämä on yleensä se hetki, kun kirotaan huoltoyhtiö maasta taivaaseen. Mutta mitäpä jos tarttuisi itse kolan varteen? Toisaalta ymmärrän, ettei halua tehdä itse toisten töitä. Toista se on useimmilla omikotiasujilla. Naapurustossamme on noin kahdeksankymppinen pariskunta, joka tänäänkin kolasi valtavan ison pihansa aivan itse tip top kuntoon. Syksyisin he haravoivat joka päivä ja ravistavat lehtiä jopa puista suoraan pussiin. Harvan piha on niin siisti kuin näillä iäkkäillä on ympäri vuoden. 

Kolaamisesta saa myös hauskaa (ja aika paljon rankempaa ja hitaampaa), kun nappaa lapset touhuun mukaan. Tässä meidän tyylinäyte:


#varttipäivässä 

5 kommenttia:

  1. Allekirjoitan tän :) meillä kyllä huoltoyhtiö hoitaa pluukaamiset , mutta koitetaan aina ehtiä oma pläntti ensin että saa liikuntaa :D

    VastaaPoista
  2. Meillä ei ole huoltoyhtiötä kolaamasaa, minä yleensä lasten kanssa hoidan koska mies on päivällä töissä. Ihan kivaahan se yleensä on, on kyllä niitäkin paksuja märkiä kinoksia mitkä tekisi mieli kirota alimpaan helvettiin ;D

    VastaaPoista
  3. Nuorena "vitsa väännettävä". Ainakin Hilla ja Roope näyttävät touhusta tykkäävän ja osaavat olla tekemisessä mukana.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!