Olen ehkä palaamassa syksyllä töihin, jos vain töitä saan. Lapsi on tuolloin 2 vuotta. Kauhea homma etsiä sopivaa hoitopaikkaa, varsinkin kun ei ole mitään hajua oman työpaikan sijainnista. Minulla on jokatapauksessa lyhyemmät työpäivät kuin miehellä, niin haen ja vien lasta todennäköisesti enemmän kuin hän. Siksi on mietittävä sijaintia ilman, että tietää omaa sijaintia. Tässä aivan vieressä ei ole päivähoitopaikkaa, lähin 1 km:n pässä, lähellä kyllä sekin. En ole etukäteen kovin innostunut tästä lähimmästä hoitopaikasta mm. siksi, että rakennus on 35 vanha eikä peruskorjauksia ole tehty, sekä siksi että piha näyttää Korkeasaaren vuohien aitaukselta, se on siis aivan koluttu... Tämän päiväkodin lisäksi noin 2,5 km:n päässä sijaitsee kolme päiväkotia.
Tarjonnasta en ymmärrä mitään, on kunnallista ja ostopalvelua, on päiväkotia, kerhotoimintaa, perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa. Sitten vielä osapäiväistä ja osaviikkoista. Huoh! Pakko vaan ottaa selvää, vaikka ei huvittaisi.
Olen onneksi saanut vinkkejä siskoltani, joka viime syksynä teki töitä eri päiväkodeissa kiertävänä hoitajana. Tämä "sisäpiiritieto" on ihan todella arvokasta. Kuulee, missä paikassa hoitajat ovat aidosti kiinnostuneita lapsen hyvinvoinnista ja kasvatuksesta, eikä vain esitä sitä vieraileville vanhemmille.
Tämän kartoituksen jälkeen lähdin käymään visiitillä muutamassa päiväkodissa. Soitin tai mailasin ensin päiväkodinjohtajalle ja sovimme vierailuajan. Vinkkinä: olkaa hyvissä ajoin yhteydessä, päiväkotien johtajiin, sillä tapaaminen saattaa venyä monen viikon päähän. Päiväkodeissa saa siis käydä vierailemassa, mutta suosittelevat sopia ajan etukäteen. Näin on varmasti joku aikuinen, jolla on aikaa kertoa heidän toiminnasta. Kyllä hoitajien aika taitaa kulua monenlaisten muidenkin tällaisten "epämääräisten" touhujen hoitamiseen kuin itse hoitamiseen. Toisten eli lasten harmi ja toisen eli tutustujien onni.
Nyt sitten näiden muutaman tutustumiskäynnin, siskon arviointien ja
vähän nettikeskustelujenkin pohjalta päiväkodit omaan
paremmuusjärjestykseen ja odottamaan päätöstä. Tosin niistä kahdesta joihin mieluiten lapseni laittaisin, on kuulemma ehkäpä Espoon hankilin saada hoitopaikka, koska ovat niin ruuhkaisia oman alueen lapsista. Että silleen. Jännittää!
Onneksi lapsi on nyt nukkunut 3-4 tunnin päiväunia, niin olen saanut tehtyä tätä kartoitustyötä ja täytettyä työhakemuksia. Työhakemusten täyttö ei koskaan ole kivaa puuhaa. Samanlaisia lomakepohjia kaikilla työnantajilla, mutta jokaiselle täytyy täyttää omansa. Sitten muut äidit kyselevät, mitä touhuan tuon pitkän uniajan. Plääh, kyllä tähän vaan aikaa saa kulumaan, ihan liiaksikin! Toivottavasti joku vanha työnantaja ottaisi pian yhteyttä ja ilmoittaisi, että tarvitsee minut syksyksi töihin. Olin heihin kaikkiin jo hyvissä ajoin yhteydessä, olivat mielellään ottamassa minut takaisin, mutta kellään ei toistaiseksi ole valitettavasti tarvetta. Olisi niin helppo palata vanhaan tuttuun paikkaan kuin aloittaa taas kaikki puhtaalta pöydältä. Syksyssä riittää varmasti kaikkea uutta haastetta ilman uutta työpaikkaakin.
