6. huhtikuuta 2016

Elossa ollaan

Täällä on ollut kovin hiljaista. Mutta sille on aika hyvä syy. Meidän perhettä on koeteltu viimeisen pari vuotta terveyden osalta, vaikkei se ulospäin näykään. Olen koko ajan toiveikkaana ajatellut saavani tilanteesta lisää tietoa. Mutta koska moni asia on ollut yhtä mystistä viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, en ole osannut ja halunnut asiaa esiin tuodakaan. 

Kulunut vuosi on ollut erityisen raskas omien oireiden pahentuessa, epätietoisuudessa ja hoitomuotojen kokeiluissa. Kukaan ei ole ollut hengen vaarassa, mutta krooninen kipu on osoittautunut käsitystäni kamalammaksi. Nivelsäryistä olen täällä aiemmin muutamaan otteeseen ohimennen maininnut. Oma krooninen kipu sai alkuvuodesta nimen, fibromyalgia, mikä toi helpotuksen ymmärtää omaa olotilaa. Kuvittelin meinaa olevani tulossa jo hulluksi. Vielä iso kysymysmerkki leijailee neljävuotiaan neljä vuotta kestäneiden kipuoireiden yllä, mutta jokin harvinaisempi reumasairaus sekin lienee. 

Piinallisesta epätietoisuudesta huolimatta terveydenhuoltojärjestelmämme on antanut meidän perheellemme paljon hyvää. Toki minulla on muutama käsittämätön tapaus takaraivossa, mutta annettakoon ne olla. Asiallisesti kun itse asioi, saa myös yleensä hyvää palvelua takaisin. Olemme viimeisen parin vuoden aikana nähneet lähes koko terveydenhuoltojärjestelmämme tarjonnan. Meillä ei ole minulle tai lapsillemme sairausvakuutuksia, sillä ajattelen, että olemassa oleva järjestelmämme on riittävän laadukas ja sen kuuluu hoitaa ja antaa jokaiselle yhtä laadukasta terveydenhuoltoa. Vakavimmassa sairauksissa ohjattaisiin kuitenkin julkiselle puolelle hoitoon. Yksityisellä ravaaminen voi olla loputon suo, vaikka hoitoon pääseminen olisi taatusti siellä ripeämpää kuin julkisella puolella. Säästetyillä vakuutusmaksuilla voisin halutessani käydä aika monta kertaa yksityiselläkin hoidossa, jos kokisin, etten tarvittavaa hoitoa muutoin saa. 

Kipuilut ovat tehneet melko merkityksettömäksi ja voimattomaksi kirjoittaa blogia. Voimavarat ovat menneet arjen pyöritykseen. Kipuilu on toisaalta opettanut nauttimaan paremmista päivistä hymy huulilla ja näkemään kauneutta hyvin pienissä, yksinkertaisissa asioissa. On mahtava tunne, kun jaksaa laittaa pyykit väsymättä tai käydä kävelyllä ilman, että siitä seuraa viikon tai viikkojen kipuilua. Kipuilu on opettanut minut myös pysähtymään ja nauttimaan juuri tästä hetkestä. Saan luonnosta ja ulkoilmasta hurjasti voimaa ja siksi olen usein pysähtynyt nappaamaan voimaannuttavista näyistä myös kuvia. 






Jokaisella on elämässään omat haasteensa ja meille se on valitettavasti terveys, krooninen kipu. Terveys ei ole kaikkille itsestäänselvyys ja siihen ei välttämättä itsekään pysty vaikuttamaan, kuten meidän tapauksessa kävi. Onneksi aamu valkenee joka aamu, vaikka juuri nuo aamut ovat meidän perheessä kivun kannalta ne kaikkein haastavimmat. 

Nautitaan elämän pienistä asioista, hymyillen!


13 kommenttia:

  1. <3 Kiva kuulla pitköstä aikaa ja ihanaa kevättä <3 <3

    VastaaPoista
  2. Auringon lämpöä sinne kotisuomeen <3 Nähdään pian!

    VastaaPoista
  3. Halaus ja tsemppiä ��

    VastaaPoista
  4. I feel u...
    Mulle meidän talo aiheutti hirveet kivut. Oireilen nykyään aina jos sisäilma on pielessä. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja siitäpä tulikin mieleen että millaisessa talossa te asutte?

      Poista
    2. Väkisinkin tuota samaa olen itse miettinyt. Kurjaa, että se on niin hurjan yleistä! :/ Muutimme tähän taloon neljä vuotta sitten, jolloin tämä valmistui. Maalit ja materiaalit voisivat hyvin olla syy, mutta minulla oireilu ei ole mitenkään paikkasidonnaista. Mutta tiedä sitten näitä :/ En tiedä saako tällaista koskaan selville!? Tsemppiä sinullekin! Millaisia oireita siis sinulla?

      Poista
    3. Mulla oireilu loppuu muutamassa viikossa, kun pääsen pois altistavan tekijän luolta. Mulla on mm. reaktiivinen artriitti polvessa, välillä kädet lukkiutuu ja on hirveitä kipuja, iskias tyyppistä oireilua, välillä on jalat niin kipeet ettei pääse kävelemään aamulla. Lisäks joskus tulee järkyttävä väsymys, pää on ihan sumussa ja tuntuu kuin leijus jossain muissa ulottuvuuksissa. Välillä vaan joka paikkaan koskee niin paljon, ettei jaksa.

      Mulla pahimmat helpotti, kun muutettiin pois meidän talosta. Sitten aloin taas oireilla uudessa paikassa kostean kesän jälkeen. Tiedän jo, mikä oireet nyt aiheuttaa... aina selvä syy yhteys kv/home altistukseen.

      Oon lukenut ihan järjettömästi aiheesta ja ottanut selvää. Pian 10v kun on aikaa ollut opiskella itsekseen. Nyt kun oman talon kuntoa selviteltiin reilu vuosi sitten, niin keskustelin homekoiraohjaajan kanssa (joka oli meidän pelastus). Hän kertoi, että 2v vanhasta talosta on löydetty kosteutta/hometta yhdestä seinästä kaupanteon yhteydessä. Sen jälkeen, kun lukenut lisää niin melko useassa talossa Suomessa on jotain pielessä :/

      Sen verran äkkiseltään osaa sanoa, että jos betonilaatta on ollut yhtään mahdollisesti kostea niin laminaatti ja matto luovuttaa ainakin jotain pahaa hengitysilmaan ajan kanssa. Samoin kipsilevyissä, joita luulin lastulevyä paremmaksi oli paremmat kasvumahdollisuudet vaarallisille homeille entä lastulevyssä. Ja itse oireilen jopa kastuneen kaapin (mdf?) levyjen takia... Ei oo helppoa :D pakko jo nauraa, kun ei kai näin nuorella pitäs olla mitään :)

      Ystävä sai kans fibro diagnoosin ja syy yhteys paljastui homeiseen rivariasuntoon :( Voi paremmin nyt kun on päässyt eroon siitä asunnosta ja osasta tavaroista mitä heillä siellä oli.

      Poista
    4. Tarinasi antaa kyllä ajattelemisen aihetta :/ Hurjaa! Se mikä minua ihmetyttää aina on, ettei lääkärit koskaan ole edes kyselleet mistään homeen tms. mahdollisuudesta. Muutoinkin määrätään vain lääkkeitä, eikä niinkään mietitä vaihtoehtohoitoja. Homeongelmat ovat Suomessa kyllä hurjan iso kansantaloutta ja -terveyttä kuormittava asia! :/

      Poista
    5. Kymmenillä lääkäreillä käyneenä, jopa leikkauksessa kerran. Yksi ainoa lääkäri sanoi kun kysyin itku kurkussa, että voisiko tämä johtua homeesta että kyllä, se on mahdollista. Meidän perheestä muut ei oireilleet. lopulta lapsille tuli korvakierre. Nyt Äidilläni on samanlaisia oireita ja hän asuu hometalossa :( nämä on niitä asioita joita ei nykypäivänäkään vielä oteta niin tosissaan. Home verikokeisiin ei pääse, koska ovat kalliita.

      On toki muitakin syitä sairastua kuin home, mutta sun oireet kuulosti vaan niin pelottavan tutulta.

      Poista
    6. Hmm... Mielenkiinnolla odotan kun muutamme piakkoin pois tästä, että mitä tapahtuu. En ole koskaan kuullutkaan tuollaisista homeverikokeista.

      Poista
  5. Hei Heli! Haluan kertoa oman kokemukseni niveloireista. Sulla on varmaan testattu borreliavasta-aineet? Ne yleensä testataan ensimmäisissä kokeissa, jos niveloireita on. Mulla tuli lisäks mahakivut, krampit ja lopulta löysät ulosteet. Mulla diagnosoitiin dientamoeba fragilis-alkueläin. Kaksi ekaa kuuria eivät auttaneet ja kolmannen kuurin (toimivan) sain infektiopolilta. Voi kuinka iloinen olen nyt monen vuoden jälkeen, kun niveloireita ei enää ole!!!
    Elina

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!