Kotiäidin someaika

Eilen uutisoitiin vanhempien sometuksen vaikutuksista pienten lasten puheen viivästymiseen. Se on hyvin surullista, mutta pystyn täysin ymmärtämään tuon. Viimeisen kuukauden aikana olen itse vähentänyt rajusti kännykkäaikaani. Ilman tuon uutisen tuomaa tietoakin, se on ollut enemmän kuin järkevää. Ennen sometin erityisesti lasten päiväuniaikaan ja illalla lasten käytyä nukkumaan. Mutta oli kännykkä liian usein esillä jo aamiaispöydässä ja ajatukset ihan jossain muualla kuin rakkaissa kullannupuissa. Luin kaikkia mielenkiintoisia juttuja siitä sun tästä. Useinkaan ei kovin tärkeää. Nyt käytän lasten uniajat rentoutumiseen, lepoon tai tulevan suunnitteluun. 

4-vuotiaan sanoin: "Äiti, miks sä koko ajan räpläät kännykkää? Se menee kohta rikki!"

Päätös on auttanut keskittymään yhdessä tekemiseen, olen enempi läsnä perheelle, olen päässyt ajoissa nukkumaan ja saanut lepuutettua käsiäni, jotka oireilevat kännykällä näpyttelystä (kännykkäräpläämisestä voi muuten saada tenniskyynerpääoireita). Kotityötkin hoituvat jotenkin jouhevammin ja lapset eivät joudu hakemaan huomiota väkisin. Eikä koko ajan tartte olla ottamassa kuvia, eikä olla perillä, mitä muille kuuluu. Eikä tietoinen, kuinka moni on tykännyt julkaisemastani kuvasta. Tekee mielelle hyvää! 

Hikiliikkujaa voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa.