Vanhempien ja lasten roolit vaihtoon

Pitkä aika, kun olen viimeksi tänne kirjoittanut. Ja lapsetkin on siinä ajassa kasvaneet hurjasti. Niin isoiksi, että meillä on yli viiden vuoden tauon jälkeen vanhemmatkin saaneet nukkua kokonaisia öitä. Ja niin isoiksi, että viime viikolla kun me vanhemmat olimme saunan jälkeen lapsia väsyneempiä, sovimme, että lapset saavat lukea meille iltasadut. Me aikuiset valitsimme kirjat ja lapset lukivat ne, molemmat yhden kirjan muiden kuunnellessa. Olipa hauskaa kuunnella erityisesti kohta kolmevuotiaan tarinointia. Varsin hyvin hänelläkin oli satu jäänyt mieleen ja osasi sitä kertoa. Kesken tarinoinnin muistin, että meillä on pyykit ripustamatta kuivumaan. Lapset halusivat hoitaa ne keskenääm, kun me vanhemmat jäimme nukkumaan. Mies huuteli vielä vesilasia sänkyyn ja palvelu pelasi. Lapset olivat ihan innoissaan vanhempien roolissa ja me puolestamme nautimme väsyneinä lasten asemasta.

Pyykit oli ripustettu käsittämättömän siististi. Minä nukahdin jossain vaiheessa ja mies lupasi katsoa, että lapset pääsevät turvallisesti unten maille.

Aamulla lapset palasivat innoissaan vielä edellisen illan tapahtumiin ja toivoivat, että näin tapahtuisi toistekin. Itse asiassa tällainen oli kasvatusmielessä oikein opettavaista molemmin puolin. Lapset nauttivat saadessaan vaikuttaa ja ottaa sopivasti vastuuta.

Tänä aamuna puolestamme heräsimme siihen, kun lapset kävivät itse vessassa, petasivat sängyt, pukivat päälle, valmistivat aamiaista ja laittoivat pikkukakkosen päälle. Vielä jokunen hetki sitten, en voinut uskoa, että tällaista koskaan tapahtuisi. Isoja askelia pienille ihmisille.

Oletteko te koskaan kokeilleet vaihtaa rooleja lasten kanssa? Pitivätkö lapset?